Joskus vaan on sellaisia päiviä...

... joita työpäiviksi kutsutaan :)

Ei niin vähän aikaa sitten, oli todella huono aamu: maanantai, herääminen (siis ihan yleensäkin), tungosta aamiaspöydässä, eikä lehteäkään saa luettua, kärttyisyys tarttui siinä vaiheessa jo jokaiseen, jolloin Axelin päiväkotiin vieminen tavallista hankalampaa...
Tämän kruunasi työpaikan ovella punaisena vilkuttava valo - ilmoittaen että ei ole pääsyä töihin. B. Virtanen muistaakseni joskus mainitsi että silloin on kyseessä älykortti, mutta jostain sitä ruokaa on pesueelle ammennettava. Ei auttanut muuta kuin kiltisti kituutella pitkä matka keskukseen, jossa erehdys korjattiin.

Projekteja koordinoidessa pääsee itkemään ja nauramaan - toivottavasti muiden kanssa, sillä itku muuttuu hyvällä porukalla iloksi ennen kuin pääsee edes alkamaan, ja nauru tarttuu myös muihin projekteihin.

Tässä tämän hetken TOP5 päivän pelastajaa, joilla selvitään seuraavaan työpäivään:

• The most valuable and least used phrase in a project manager's vocabulary is "I don't know".
• The more you plan the luckier you get.
• There are no good project managers - only lucky ones.
• What is not on paper has not been said.
• Accept that some days you'll be the pigeon and some days you'll be the statue.

Jokaisena päivänä varmaan törmää konkreettisesti ainakin yhteen Murphy'n lakiin (taustaa suomeksi), joista on olemassa esimerkiksi omat IT- ja tekniikkalait.
"Ellei töissä jokin ole mättänyt, niin kyllä viimeistään kotona kodinkone hajoaa..."

Helppolukuisempaa työniloa löytyy Dilbertin arkistoista. Tosin ehdoton suosikkini on PC and Pixel - syyt ovat "tippaleipä"osastoa, tosin välkkyvällä putkella saattaa sytyttää...

Lopuksi aimo annos, jota ei kannata kerralla hotkaista, vaan käydä silloin tällöin kurkkaamassa, että itsellä taitaa sittenkin mennä melko hyvin:
Historian pahimmat bugit - näitä projekteja onneksi en ole ollut luotsaamassa :) - tosin aina siellä joku on ollut...

Kebabille

Kun päivä aloitetaan terveellisesti aamupuurolla, niin lounaalla voikin sitten napata kebab-annoksen. Turustakin löytyy jos jonkin verran kebab-ravintoloita, mutta tiesittekö mikä on Turun kebabtiheys?

Ei hätää, niinkin tärkeä tieto kuin kebabtiheys löytyy muidenkin kaupunkien kohdalta kebabille.com-sivustolta:
Kebabtiheys

Tämän lisäksi löytyy ruokapaikkojen arvosteluja. Olen kuullut Milania kehuttavan, ja herkkusuut ovatkin äänestäneet kyseisen paikan kolmanneksi parhaaksi Turun kebab-ranking listalla.

Meillä on tykästytty Adan spesiaaliin, joka on kebab valkosipulivoiriisillä. Valitettavan paljon vaikuttaa kuitenkin se, kuka kebua tiskillä tekee, joten välillä on tullut suuria pettymyksiäkin.

Sisilian sangen edullinen 4 euron lounastarjous on kokeilunarvoinen - ja siellä törmää hyvään seuraankin :)

Nyt pitää päästää jälkikasvu koneelle valitsemaan ja väkertämään kokoelmaa lauantain E93 Thunderin peleistä. Kuvaajan osaaminen, sekä näperryksen manuaalisäädöillä kaipaavat vielä paljon oppia, mutta lopputuloksena ihan kelvollisesti iso kasa kuvia, joihin sattuu mukaan myös hauskoja tilannekuvia.
- Niin ja voittokuvia on keskimäärin hauskempaa katsella kuin niitä muita :)

Aamupuuron ääressä käytyjä pohdintoja

Mielenkiintoisesta aiheesta ja tarkkaan valituilla sanoilla äiti ja Axel 5 v kävivät keskustelua aiheesta, joka paljastuu tarinan lopuksi:

- Äiti, muistaks silloin kun se joku tönäs Akia, ja sitten Aki tönäs sitä takaisin?
- Juu
- Miks vaan Aki sai jäähyn eikä se toinen ollenkaan?
- No, ellei tuomari nähnyt kuin sen että Aki tönäsi. Eihän sellaisesta voi antaa jäähyä mitä kumpikaan tuomareista ei nää.
- Mut jos ne muut kertois et se toinen tönäs ensin!
- Ei jäähyjä voi antaa sen perusteella että joku sanoo toisen tehneen jotain. Tuomarit antaa jäähyjä siitä mitä näkee - siksihän tuomareita on kaksi kappaletta.
- Mut vaan Aki sai jäähyn eikä se toinen. Eihän se oo rehellistä?

Niin ja se aihe, kyse on TPS Salibandyn kauden 2004-2005 kotipelistä, jonka ajankohtaa äiti ei kyllä millään muista, mutta Axelia lainatakseni "Kun tulee vanhaksi niin ei enää muista hyvin." Pelaaja on tietenkin Axelin kestosuosikki Aki Halko. Mistä tulikin mieleeni...

Kausi 2004-2005 on ilmeisesti jäänyt hyvin Axelin mieleen, sillä, jälleen aamupuuron äärellä, syksyllä 2005, kun Tepsin kotipeli ei ollut menneellä viikolla oikein kulkenut, huokaistiin syvään:
- Mä muuten taidan tietää miks Tepsi ei oo enää niin hyvä!
- No?
- Kun niillä ei oo enää Aki Halkoa ja Janne Mikkosta! [pitkä huokaus] Koska ne oikein tulee takasin?

Meillä ainakin on salibandyidoleita ;o)

Niin, ja jos joku on kiinnostunut aamupuuromme sisällöstä, se on ihan tavallista Raision Elovenaa, loraus rypsiöljyä ja rasvatonta maitoa, kypsennetty mikrossa. Rypsiöljyhän sisältää hyviä rasvahappoja, jotka vaikuttavat kolesterolin lisäksi suotuisasti myös hermostoon. Lisäksi puuroon lisätään yleensä kokonainen banaani pilkottuna. Puuro maistuu - ja ajatuskin luistaa hyvin. Suosittelemme :)

Kolme poikaa ja äiti

Niin, Kimmo ja Leksa ovat salibandyturneella Ruotsin Uppsalassa ja ollaan nuorempien herrojen kanssa keskenään kotosalla. Jos vaikka herrat Ruotsinmaalla haluavat lukea kuulumisia, niin ollos hyvä:

Ohjelmaan on kuulunut siivoamisen lisäksi kadonneiden kirjastonkirjojen etsintää. Tosin pojat ovat kyllä reippaasti tehneet (lähes) kaiken mitä on pyydetty tekemään. Roskien vienti ulos on impparoimisen lisäksi vaan asia, joka ei näytä sujuvan ihan sillä tyylillä ja nopeudella kun pitäisi. Pitää harjoitella lisää :)

Axelin kanssa käveltiin mummilaan tiistaiaamuna klo 7:30 pintaan ja pakkaskelillä tuli osuva tokaisu: "Kun vesi reagoituu talven pakkasen kanssa, niin siitä tulee jäätä."
Eipä ole menneet joulupukin tuomat fysiikka- ja kemiakitit hukkaan, kun alkaa sanastokin oleen ihan oikeilla raiteilla..

Kirjoja on luettu ja top 100 mahtuu varmaan enimmäkseen Roope Setä -kirjoja. Saattaa tosin muutama Aku Ankkakin mahdua mukaan :) No on mukana varmaankin ollut myös liuta joululahjakirjoja. Yksi lahja osoittautui mieleiseksi, mutta odotuttaa itseään useampaankin otteeseen vuoden aikana; ukki&mummi hankkivat osuvasti Roope Setä -lehden tulemaan postilaatikkoomme runsaan vuoden ajan. Ehkä Axel tulee entistä innokkaammin kotiin tarhasta...

Lopuksi Ruotsinreissaajillekin linkki, josta voi tsekata webbikameralla näkymää: Turun tori