tiistaina, tammikuuta 31, 2006

Joskus vaan on sellaisia päiviä...

... joita työpäiviksi kutsutaan :)

Ei niin vähän aikaa sitten, oli todella huono aamu: maanantai, herääminen (siis ihan yleensäkin), tungosta aamiaspöydässä, eikä lehteäkään saa luettua, kärttyisyys tarttui siinä vaiheessa jo jokaiseen, jolloin Axelin päiväkotiin vieminen tavallista hankalampaa...
Tämän kruunasi työpaikan ovella punaisena vilkuttava valo - ilmoittaen että ei ole pääsyä töihin. B. Virtanen muistaakseni joskus mainitsi että silloin on kyseessä älykortti, mutta jostain sitä ruokaa on pesueelle ammennettava. Ei auttanut muuta kuin kiltisti kituutella pitkä matka keskukseen, jossa erehdys korjattiin.

Projekteja koordinoidessa pääsee itkemään ja nauramaan - toivottavasti muiden kanssa, sillä itku muuttuu hyvällä porukalla iloksi ennen kuin pääsee edes alkamaan, ja nauru tarttuu myös muihin projekteihin.

Tässä tämän hetken TOP5 päivän pelastajaa, joilla selvitään seuraavaan työpäivään:
  • The most valuable and least used phrase in a project manager's vocabulary is "I don't know".
  • The more you plan the luckier you get.
  • There are no good project managers - only lucky ones.
  • What is not on paper has not been said.
  • Accept that some days you'll be the pigeon and some days you'll be the statue.
Jokaisena päivänä varmaan törmää konkreettisesti ainakin yhteen Murphy'n lakiin (taustaa suomeksi), joista on olemassa esimerkiksi omat IT- ja tekniikkalait.
"Ellei töissä jokin ole mättänyt, niin kyllä viimeistään kotona kodinkone hajoaa..."

Helppolukuisempaa työniloa löytyy Dilbertin arkistoista. Tosin ehdoton suosikkini on PC and Pixel - syyt ovat "tippaleipä"osastoa, tosin välkkyvällä putkella saattaa sytyttää...

Lopuksi aimo annos, jota ei kannata kerralla hotkaista, vaan käydä silloin tällöin kurkkaamassa, että itsellä taitaa sittenkin mennä melko hyvin:
Historian pahimmat bugit - näitä projekteja onneksi en ole ollut luotsaamassa :) - tosin aina siellä joku on ollut...

Ei kommentteja: